Vaikka motocross on erittäin mukava laji, niin on tässäkin lajissa omat ikävät puolensa. Kuten kaikki varmasti ymmärrämme kun mennään moottorilla kulkevilla härveleillä kovaa epätasaisella alustalla ja hypitään hyppyreistä niin aina välillä sattuu.
Motocrossiin oleellisena osana, ikävä kyllä, kuuluu kaikenlaiset kaatumiset. Varsinkin juniorien kanssa voi sanoa, että ajoreissu oli onnistunut jos ei tullut yhtään kaatumista.
Hyvin yleisiä vammoja ovat erilaiset mustelmat, venähdykset ja puujalat. Aina välillä saatetaan saada lieviä aivotärähdyksiä ja joskus isompiakin. Hyvin harvoin mitään menee oikeasti rikki, mutta näitäkin tapahtuu.
Välillä kaatumiset ovat etittäin hurjan näköisiä ja silti päästään pelkillä mustelmilla.
Pahemman kategorian loukkaantumisista yleisimpiä lienee erilaiset polviin, nilkkoihin, ranteisiin ja solisluihin tulevat vammat. Aina välillä tulee myös murtumisia.
Ennen lajin aloittamista kannattaakin käydä itsensä kanssa keskustelu haluaako tutustuttaa lapsensa lajiin jossa voi sattua pahastikkin. Sen jälkeen kun lapsi on lajin aloittanut ja siitä tykkää on jo myöhäistä ruveta miettimään lajin vaarallisuutta.
Jokainen vanhempi jonka kanssa olen jutellut on myöntänyt aina välillä käyneensä itsensä kanssa hyvinkin kovaa keskustelua lajin järkevyydestä. Sitä kun aina haluaisi lapselleen lajin joka on mukava ja jossa ei satu ja motocrossissa aina välillä oikeasti sattuu.