Tämän vuoden aikana olemme nähneet eri medioissa mielestäni jopa poikkeuksellisen paljon moottoriliiton, moottoriliiton hallituksen ja motocrossin lajiryhmässä olevien haastatteluja, blogeja ja kolumneja joissa on otettu kantaa nuorten kilpailemiseen.
Aika monesti puututaan siihen kuinka vanhemmat pakottavat lapsensa ajamaan tai siihen että totinen kilpaileminen ei ole hyvä juttu nuorelle. Aiheet ovat todella tärkeitä ja niihin pitääkin kiinnittää huomiota, mutta näiden asioiden saama huomio ja se kuinka isona ongelmana esimerkiksi lasten ajamaan pakottamista tunnutaan pitävän hiukan ihmetyttää.
Ikävä kyllä jokaisessa kilpaurheilulajissa on niitä perheitä joissa vanhemmat pakottavat lapsensa suorittamaan. On myös perheitä joissa lapsi pakotetaan suorittamaan koulunkäynnin tietyllä tasolla. Pitäisikö koulunkäynti kieltää koska lapsia saatetaan pakottaa menestymään koulussa?
Kun näitä julkisuudessa olleita tekstejä on lukenut, niin on väkisin tullut sellainen mielikuva että esimerkiksi lasten pakottaminen ajamaan on hyvin yleinen ongelma motocrossissa? Itse olen kiertänyt monta kesää junnujen kanssa samoilla varikoilla ja ei siellä mielestäni ole näitä tapauksia niin paljoa kuin esimerkiksi futiksen ja lätkän puolella. Toki jokainen tapaus on jo huono juttu, mutta ei pidä suurennella asiaa.
Jos mietitään että ongelmasta päästään eroon kieltämällä tai rajoittamalla nuorten kilpailemista, niin silloin yritetään parantaa ongelmaa puuttumalla oireeseen, kun pitäisi oikeasti tehdä jotain ongelman aiheuttajalle, eli sille vanhemmalle.
Jostain syystä moottoriliiton suuntaan tuntuu näkyvän vahvasti vain se viimeisen päälle totinen kilpaileminen, kun oikeasti varikolla tapahtuu paljon muutakin. Kilpailut ovat valtaosalle kuljettajia viikon kohokohta, silloin ollaan ympäri Suomea kisoihin saapuneiden kavereiden kanssa pitämässä hauskaa, päästään asuntovaunuretkelle. Kilpailussa ajetaan tosissaan mutta kilpailun jälkeen ollaan lapsia ja leikitään keskenään.
65-porukassa "totisesti" ottavien määrä on hyvin pieni, samoin MXC/C-luokassa, mutta MXC/B:ssä määrä jo kasvaa huomattavasti. Johtuuko se MXC/B:ssä totisesti ottavien määrän kasvu vanhemmista, kuskeista vai molemmista? usein MXC/B -vaiheessa kuski on ajanut kilpaa jo useita vuosia ja kuskille on tullut ikää ja kokemusta sekä tavoitteet ovat kirkastuneet. MXC/B:ssä kaikkien kuskien tavoitteena on saada nousupisteet täyteen ja päästä MXC/A -luokkaan, eli tavoite on sellainen jonka eteen on pakko tehdä paljon töitä. Kova tavoite omalta osaltaan vie asioita määrätietoisempaan ja totisempaan suuntaan, kilpailu muuttuu myös kovemmaksi.
Kaikki lapset kilpailevat jo tarhassa. Kuka on eka keinussa, kuka on ekana hiekkalaatikolla, jne... Koulussa kilpailu jatkuu, kilpailun aiheita vain tulee lisää. Vuosien vieriessä lapsesta tulee nuori, sitten teini ja lopulta aikuinen ja jokaisessa vaiheessa hän kilpailee kavereiden, kilpakumppanien ja kolleegoiden kanssa. Meidän koko yhteiskuntamme jollain tavalla ohjaa kilpailemaan ja osin myös perustuu kilpailemiseen. Työelämässä kilpaillaan siitä kuka suoriutuu työtehtävistä parhaiten, kuka keksii jotain uutta, kuka tehostaa yrityksen prosesseja ja säästää rahaa, kellä on isoin omakotitalo tai hienoin auto jne...
Jo peruskoulussa opetetaan siihen että parhaiten suoriutuvat oppilaat saavat erilaisia palkintoja. Ikäryhmän parhaille jaetaan koulun päättäjäisissä stipendit. Lapset oppivat jo peruskoulussa saamaan isoja palkintoja ja jäämään ilman niitä isoja palkintoja. Peruskoululaisille järjestetään hiihto, yleisurheilu ja muita kilpailuja joissa kilpaillaan niin koulun, kuin piirin mestaruuksista.
Lapset ovat siis oppineet jo tarhasta lähtien kilpailemaan keskenään. Minkä takia yht'äkkiä koetaan että motocrossissa kilpaileminen ei ole lapselle hyväksi? Futiksessa, lätkässä, uinnissa, sulkiksessa, ratsastuksessa, taitoluistelussa ja monessa monessa muussa lajissa lasten urheilun koetaan olevan erittäin tärkeä asia, niin tärkeä että lapsia luokitellaan jo hyvin nuorena ja sen perusteella ohjataan harjoittelua. Motocrossissa onneksi kaikki lapset saavat tasavertaisesti harjoitella ja kehittyä, kukaan valmentaja ei ole sanomassa "sinä et kuulu tähän ryhmään".
Se on sanomattakin selvää että lapsen ja nuoren pitäisi harrastaa monipuolisesti eri lajeja. Valtaosa näin tekeekin. Kun motocross-kausi on ohi, siirrytään muiden urheilulajien pariin. Toisaalta moottoriliitto voisi osana omaa valmennusohjeistustaan kertoa enemmän miksi nuorten tulisi liikkua monipuolisesti. Ohjeistuksessa voitaisiin painottaa sitä minkä takia monipuolinen urheilu tekee nuoresta paremman motocrossarin.